Ruotsin metsät

Ruotsi on naapurimaanamme hyvin samankaltainen ilmastonsa ja kasvillisuutensa suhteen kuin Suomi, eivätkä metsät tee poikkeusta tässä suhteessa. Ruotsi kuuluu alueeltaan pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen, sekä Etelä-Ruotsin osalta myös lauhkeaan seka- ja lehtimetsän vyöhykkeeseen. Pohjoisimmassa Ruotsissa ovat havumetsät sekametsiä, joissa kasvaa lähinnä mäntyä, koivua ja kuusta. Tukholman seudulla taas voidaan havaita jo kolmea erilaista päämetsätyyppiä: kuiva kangasmetsä, joka on enimmäkseen mäntyä, tuore kangasmetsä, jossa on myös kuusia ja koivuja, sekä lehto, jossa on kuusten lisäksi jaloja lehtipuita.

Eteläisimmässä Ruotsissa metsistä löytyy myös muun muassa saarnea, pyökkiä, jalavaa ja pähkinäpensasta, sillä lehtimetsävyöhykkeen pohjoisraja kulkee juuri niillä kohdin. Ruotsin metsät ovat siis varsin monipuolisia! Suomessa on Pohjoismaista eniten metsää yhtä asukasta kohden, 4,6 hehtaaria, kun vastaava luku on Ruotsissa vain 2,9 hehtaaria. Mutta metsiä riittää molemmissa maissa kyllä; Ruotsi on kolmanneksi metsäisin maa maailmassa jos katsotaan metsän osuutta maapinta-alasta. Edelle menevät vain Suomi ja Japani.

Metsävarat ja niiden hoito Ruotsissa

Koko maapallon metsistä vain noin 5 % sijaitsee Euroopassa, jos Venäjää ei lasketa mukaan. Silti Eurooppa tuottaa melkein 25 % metsätuotteiden kokonaismäärästä maailmassa; täällä metsät ovat erittäin tehokkaasti hoidettuja, ja metsäpinta-alamme vain kasvaa. Ruotsi ei ole suinkaan poikkeus tässäkään. Viimeisten 90 vuoden aikana metsävarannot Ruotsissa ovat kaksinkertaistuneet, ja yli puolet maa-alueesta on siellä tällä hetkellä metsää. Yhtenä syynä tähän on muun muassa se, että muuttoliike vie ihmiset maalta kaupunkiin ja tiloilla eläinten määrä on vähentynyt.

Mutta voidaan sanoa, että Ruotsissa on myös hyvin menestyksekkäästi hoidettu metsiä ja muuta luontoa; tämän ansiosta siellä on nyt metsiä, jotka paitsi tuottavat erilaista puutavaraa, myös tarjoavat virkistysmahdollisuuksia. Ruotsi on myös hyvin tehokas hyödyntämään metsävarojansa. Myöskin tulevaisuus otetaan huomioon; metsää tarvitaan kasvamaan lisää, ja viime aikoina Ruotsissa on panostettu koneelliseen metsänistutukseen. Viime vuonna kehitettiin ja testattiin uudenlaista Plantma X -istutuskonetta, jonka avulla voidaan istuttaa jopa 2500 tainta tunnissa! Toki tämä vaatii ihmisen osuuttakin, ja tänä vuonna Ruotsin metsäteollisuus sai koronaepidemian ja sen mukanaan tuomien rajoitusten myötä kovan iskun, koska maahan ei saatu ulkomailta puuntaimien istuttajia; melkein 400 miljoonaa tainta odotti toukokuussa pääsyä maahan kasvamaan.

Ruotsin metsäteollisuus

Ruotsin metsäteollisuus

Metsäteollisuuden merkitys Ruotsille on suuri, niinkuin tilanne on Suomessakin: voidaan sanoa, että sielläkin eletään metsästä. Koko maassa teollisuustyöntekijöistä 12 prosenttia on metsäteollisuuden työllistämiä, ja kun suoraan metsän työllistämisvaikutus on yli 50 000 työpaikkaa, välillisesti lukema kapuaa melkein 200 000 työpaikkaan. Maa on myös kolmanneksi suurin viejä metsäteollisuusalalla maailmassa.

Koska maantiede ja perusteollinen tausta on Suomen kanssa hyvin samanlainen, seurataan Ruotsissa aktiivisesti Suomen toimia myös metsäteollisuuden alalla, ja suomalaista osaamista pidetään siellä arvossa. Ruotsin metsäteollisuuden kehityksestä on viime vuosina ollut erinomaisena esimerkkinä Örnsköldsvikin alue, joka sijaitsee hieman Uumajasta etelään. Siellä peräti sata vuotta toiminnassa ollut metsäteollisuus on alkanut muuntautua kohti uusia tuulia: biotuotteita ja biojalostamoa. Tämä on ollut sekä yritysten, että myös valtion ja rahoittajien projekti – eivätkä kuuluisa ruotsalainen kärsivällisyys ja jatkuva debatti ole pahitteeksi kun tällaista isoa biotalouden hanketta ajetaan eteenpäin.

Eräs asia metsien suhteen on Ruotsissa kuitenkin sellainen mistä siellä voitaisiin ottaa oppia Suomesta, nimittäin metsäpalojen estäminen ja hallinta. Vaikka metsää riittää kummallakin, on metsien rakenteissa eroja, jotka vaikuttavat suoranaisesti metsäpalovaaraan. Ruotsissa metsät on kasvatettu Suomea tiiviimmin, ja myös avohakkuualueita on Suomessa enemmän. Myöskin metsätieverkko on Suomessa suuremman metsän yksityisomistuksen myötä paljon laajempi kuin Ruotsissa – ja tämä estää tehokkaasti metsäpalojen leviämistä ja auttaa paloautojen paikalle pääsyä. Ehkäpä tässä olisi seuraava pähkinä purtavaksi rakkaalle naapurimaallemme.