Voikukan käyttö lääkinnässä on jo satoja vuosia vanha. Meillä Pohjoismaissa sitä pidetään yleensä melko häiritsevänä rikkaruohona, mutta useammassa Etelä-Euroopan ja etenkin Aasian maassa sen suosio on paljon suurempi: voikukalla on muutamassa kulttuurissa laaja lääketieteellinen merkitys ja syitä siihen löytyy.

Kuka meistä ei ole lapsena käyttänyt ratamon lehtiä pienten kadulla saatujen haavojen parantamiseksi? Leikit ovat olleet joskus vähemmän turvallisia, ja polvien tai kyynärpäiden iholle ilmestynyt veri oli normaalia ja siihen oltiin totuttuja.

Harvemmin kiinnitämme huomiota pieniin, ruohoon piiloutuneisiin violetteihin kukkiin. Niitä näkee silloin tällöin, mutta yleensä emme edes tiedä, mistä luonnon helmestä on oikein kyse. Näin asia on keto-orvokin suhteen: orvokkeja on olemassa monta lajia, mutta villinä kasvava kukkanen pitää sisällään paljon enemmän hyötyjä kuin kaupungin puutarhassa kasvatettu sen nätimpi ja isompi sukulainen. Keto-orvokki on tuttua kaupunkikukkaa […]

Lääkeaaloen historia ulottuu muinaisaikoihin: sen käyttöä tautien parantamiseen harjoitettiin jo kuusi tuhatta vuotta sitten, kun muinaisessa Egyptissä syntyi sen toinen nimitys: kuolemattomuuden kasvi. Tänä päivänä lääkeaaloe on kasvattaa suosiotaan sen helppohoitoisuuden ja samalla minimalistisen ulkonäön vuoksi – ja niinpä tietysti myös lääkeominaisuuksiensa avulla.

Kylmän ja lumisen talven aikana valistuneimmat luonnon ystävät harrastavat lepän käpyjen keräämistä, joten nyt ei tarvitse odottaa kevään tuloa päästäkseen aloittamaan luonnon antimien hyväksikäyttö. Muistakin leppien osista saa hyvää apua erilaisiin terveysmurheisiin, joten tutustutaan niihin tarkemmin.

Herukkapensaissa kasvavat marjat muistuttavat pieniä viinirypäleköynnöksiä: värikkäät, kauniit ja erittäin herkullisen näköiset. Herukat ovat erittäin vitamiinirikkaita marjoja, ja niiden vitamiinipitoisuuden järjestyksen voi päätellä vanhasta sanonnasta, jonka mukaan mustaherukat istutetaan lapsenlapsille, punaherukat lapsille ja valkoherukat itselleen. Asia on todellakin niin, että mustaherukka on puutarhamarjoista vitamiineja eniten täynnä, kun taas valkoherukka on puolestaan geneettinen muunnos punaherukasta.

Kukapa meistä ei tykkää sellaisista kasveista, jotka ovat sekä kauniita että terveellisiä, erikoisen näköisiä ja kaiken lisäksi vielä täysin vaatimattomia hoidon ja kasvuympäristön suhteen? Uskoisin, että jos kaikki kasvit olisivat sellaisia, ihmisillä olisi puutarhoja sekä kotona että terasseilla ja mökeillä kymmeniä kertoja enemmän kuin nyt on olemassa.

Muistan vieläkin ne ala-asteen ajat, kun liikuntatunnille piti kävellä koko pikkukaupunkimme läpi erään lukion urheilukentälle, joka oli aika usein opettajan valitsema paikka. Reitti kulki melkein ydinkeskustan kautta, missä oli vesitorni ja liikenneympyrä sekä kasvoi reheviä pensaita marjoja täynnä. Kylässä kasvaneina olimme siskon kanssa hyvin tietoisia siitä, mitä voi syödä ja mikä on parempi jättää luontoon […]

Kehäkukat, latinalaiselta nimitykseltään Calendulat, eivät kuulu Suomessa tiheään esiintyviin kasveihin. Niitä kuitenkin tapaa silloin tällöin meilläkin, tai itse asiassa yhtä lajia eli peltokehäkukkaa, jonka ominaisuuksista voi hyötyä sekä terveyden että kauneudenhoidon rutiineissa. Jos vain on mahdollista, kannattaakin istuttaa pari kukkasta vaikka omalla siirtolapuutarhatontilla – alempana selviää, minkä takia.

Nykyään on valtava valikoima kosmetiikkaa ja lääkkeitä, joiden laajahkon käytön seurauksena unohdamme kasvimaailman tarjoamat terveys- ja kauneuskonstit. Luonnon kasvattamat vihreät lapset, joilla on pitkä kehitysmatka takanaan, varastoivat paljon hyödyllisiä aineita kudoksissaan, jotka voivat vahvistaa hiuksia, poistaa epämiellyttävän hilan päästä, tehdä hiukset silkkimäisiksi ja kauniisti kiiltäviksi. Ja nämä kasvit ovat yksinkertaisia, kaikkialla läsnä ja suorastaan pyörivät […]